Kuolema voi olla äkillinen tai sitten sairauden kautta pidempi prosessi. Kun kuolema on pidempi prosessi, sen määritteli hyvin eräs päiväkirjaa pitänyt kuoleva tyttö. Se on luopumista. Yksi kerrallaan asioita, joita tekee viimeisen kerran. Pyörällä ajo, ulkona oleminen, nouseminen sängystä, kiinteän ruoan syöminen, jne. Hidasta luopumista elämästä askel kerrallaan.

Päivät töissä ovat nyt vähän samoissa tunnelmissa. Jotkut asiat teen ihan varmasti viimeistä kertaa ja kun teen ne, tunnen haikeutta siitä, että tiedän sen olevan viimeinen kerta. Hyvästelen mielessäni työkavereitani ja muistelen kaikkea, mitä olemme tehneet yhdessä.

On kuin hautaa kaivaisi itselleen ja seisoisi kuopan reunalla.