Nyt muutaman päivän sisään minulle on tarjottu muutamaakin työpaikkaa. Ei ehkä niin vakavissaan, mutta kun tilanteeni on tullut puheeksi, minulle on tarjottu työpaikkaa.

Toki kahvipöytäkeskustelusta on pitkä matka työsopimuksen allekirjoittamiseen, mutta kumma, kuinka tarjoukset silti piristävät mieltä. Yksi tarjous oli omalta alaltani ja työ ainakin olisi tuttua, sellaista jota varmasti osaan. Toinen tarjous oli ihan uudelta alalta, joka on kyllä mielenkiintoinen ja sivuaa läheltä aluetta, jolle haluaisin perustaa liiketoimintani. Kolmas tarjous tuli myös uudelta alalta, mutta osaamisalueeni reunamilta kuitenkin.

Entten tentten teelikamentten...

Kunpa tietäisin, mitä haluan.

Voiko asuntovelallinen olla haluamatta vakituista työpaikkaa? Kuukausi sitten vastaukseni olisi ollut ehdoton ei, asuntovelallinen olkoon turvallisessa työpaikassa, jossa palkka juoksee. Nyt en enää tiedä vastausta.