Eilen tein siis Poijulan neuvon mukaan ja pohdin potkujani. Välitön seuraus, pyöriskelin sängyssäni illalla pitkään saamatta unta.

Johtopäätös: en ole hakenut töitä, koska itse asiassa en edes halua uutta työtä. Ilmeisesti odottelen ihmettä tapahtuvaksi. Muutosvastarintakäyrien mukaan nökötän siis vielä pohjalla eli en ole hyväksynyt tapahtunutta. Tai pahimmassa tapauksessa pohja vielä häämöttää jossain edessä.

Hieman pattitilanne, uutta työtä pitäisi haluta, jotta sellaisen voisi saada.